In Memoriam

Arttu Brummer † 4.3.1951

 

MHho [Maija Heikinheimo] Uusi Suomi  (8.?) maaliskuuta 1951

             Kun selailee numero numerolta Domus-lehteä vuosita 1930-32, tätä sisustustaiteen, taideteollisuuden, maalaus- ja kuvanveistotaiteen lyhytikäistä suomalaista julkaisua, jota intendentti Arttu Brummer noina vuosina toimitti, avaa se sanomattoman persoonalisesti vaalitun kappaleen suomalaista kulttuurikenttää. Kirjoitussarja seuraa läheisesti päivän kulttuuritapahtumia noina vuosina ja useissa tapauksissa syvyytensä ja tärkeytensä vastaavan toimittajan voimakkaista omista reaktiosta ja kannanotoista. — Kosketus lukijaan on vuosien takaa vielä elävä ja henkilökohtainen. Ja samalla se on tänä keväänä syvästi liikuttava, koska juuri tämä kulttuurivaihe nyt on lopullisesti siirtynyt menneisyyteen sen elävän persoonallisuuden mukana, joka antoi sille värähdyksensä.

                      Arttu Brummerilla itsellään olivat toteutettavina — niin tuntuu — oman elämänsä suuntauksessa vakaumukset, jotka hän toistuvasti on merkinnyt kirjoihin Domus-lehden palstoilla. Hänellä oli tahto syventää ja selventää kaikissa kulttuurivirtauksissa piilevää olennaisinta ja syvintä ja samalla hän tunsi valtiollisen itsenäisyytemme velvoituksen, joka vaati taidekulttuurimme kehittämistä aitoudessa ja vivahdusrikkaudessa. Se oli hänelle tinkimätöntä vakaumusta.

                      Brummer taisteli fanaattisesti elävän taiteen puolesta. Hän tahtoi nousta ja nostaa toiset yli kovaksi poljettujen tienpohjien niille mäkirinteille, joilla nurmi vihertää ja joilla seisoen voi nähdä pilvien siintävinä liikkuvat varjot avaran maan yllä. Hänellä oli itsellään intuition kirkas taju taiteen olemuksesta, ja minkä hän tunti oikeaksi, sen puoleta hän ei milloinkaan epäröinyt nousta. Siksi Arttu Brummerin elämällä oli dramaattisempi rytmi kuin useimpien muiden. Siksi häntä vastaan noustiin voimakkaammin kuin muita. Ja siksi, että hän kykeni näkemään ja osoittamaan elävän taiteen tuntomerkit, häntä rakastettiin ja kunnioitettiin enemmän kuin useampia muita. 

                      Arttu Brummerin syvästi inhimillisessä luonteesssa oli sydämellinen myötäeläminen sen vahvasti lujitettu horisonttaaliakseli ja lahjomaton taiteilijjan vakaumus sen kohoava verttikaaliakseli. Näille kahdelle oli jokainen piste hänen elämässään projisioitavissa.

                      Nyt, kun hän inhimillisesti on siirtynyt saavuttamattomiin, tuntuvat monet kulttuurielämämme paikat jääneen tällä hetkellä täyttämättömiksi — hänen paikkansa Ateneumin opetussaleissa, taiteilijapiireissä, koko Suomen taideteollisuuselämässä. Ja hänen ystävänsä ja hänen oppilaansa nykyisiltä ja menneiltä vuosilta voivat enää vain laskea kiitollisuutensa kukkivat lehvät hänen muistokseen kukin omalla työalallaan, syvästi tuntien menetyksen, joka ei ole korvattavissa.

 

 

Kaj Frank: Arttu Brummer död, Hufvudstadsbladet 5.III.51

                      När Arttu Brummer är borta har Finlands konsthantverk förlorat sin största, rikaste och mest tändande människa. Saknaden känns säkert tyngst för de yngsta, för Finlands blivande konsthantverkare. Brummers inuitiva förståelse för den unga, i stark utveckling stadda människan var en del av hans inspirerande charm, men utöver hans personliga egenskaper har hans stora kunnande och djupa förståelse för konsthantverkets väsen gjort honom till en förgrundsgestalt, som man knappast kan ersättä.

                      Brummers mest vittbärande gärning var hans verksamhet som  — tycks det oss — oersättlig lärare och konstnärlig ledare för konstsindustriella läroverket. Lyhört förnam han originaliteten och skaparkraften som låg djupt gömda i det finska kynnet; han lät sina elever se färgernas och materialets skönhet, de fick själva fånga den. Men det finns något av lärarens patos som glöder i ryornas färgspel och glasyrernas must och skimrar som det ogripbara ljusen i glasmassan. De späda skott, i vilka kanske blott Brummer anade dolda krafter, var skutit upp till en kraftig ungskog, — det finska konsthantverkets framtid.

                      Som skapade konsthantverkare har Brummer varit mest verksam inom möbel- och glaskonsten. Det är 20-tals klassicismens första intensiva möte med kubismen han har givit ett starkt personligt liv. Den härliga Sibeliuspokalen uttrycker kanske vackrast den kombination av stränghet och patos som vi alltid finner förenade i hans arbeten. Då vi överblickar Arttu Brummers gärning minns vi Rabbe Enckells ord: Vi måste leva om vårt liv i den meningen att vi söker de impulser som blev förkvävda och ratade ty i sitt ursprung pekar de ut över sig själva.

 

 

I.T. [Ilmari Tapiovaara] Arttu Brummer In memoriam. Helsingin Sanomat [8.?] maaliskuuta 1951

                      Suomen taideteollinen elämä on saanut kestää lyhyen ajan kuluessa monta raskasta iskua johtomiestensä kuoleman kautta. Samaan poistuneitten muistolistaan Werner v. Essenin, Rafael Blomstedtin ja Harry Röneholmin vierelle on nyt asettunut intendentti, sisustusarkkitehti Arttu Brummer, taideteollisuusopiston taiteellinen johtaja ja taideteollisuutemme itseoikeutettu tempperamentikas johtajahahmo parin viime vuosikymmenen aikana.

                      Arttu Brummer oli niitä ehdottomien ryhmään kuuluvia persoonallisuuksia, jolla ei  näyttänyt olevan vaikeata valita tietään. Sovelletun taiteen kehittäminen parhaaksi katsomaansa suuntaan oli hänen elämänohjeensa, aatteensa ja uskontonsa. Sellainen toimintatausta oli hänellä  luovana taiteilijana, uuden polven kasvattajana ja alansa toiminnan johtajana.

                      Brummer oli ammattimiehenä samoin kuin ihmisenäkin väkevästi tunteva taiteilija, jonka työskentelylle valonheitin oli kuvaannollisesti sanottuna luontainen instrumentti. Aineen ja muodon käsittelijänä hänen kuvansa heijastuu esille mm. rakkaudesta mustaan graniittiin, muotoilessaan hienostuneita monumentaalisuutta uhkuvia, mittakaavattomia laseja ja siirtyessään niistä kuin ilman välimerkkejä täyteläisiin taljoihin. Tällaisten vastakohtien muodostamaan sommitelmaan hän saattoi pudottaa jonkin herkistyneen miniatyyrin kuin helmeksi ja sen hän osasi tehdä tavalla, joka saa katsojan sydämen kiivaammin sykkimään hänen teoksiaan nähdessään. Hänen ilmaisussaan oli täysin itsenäisellä tavallla sukulaispiirteitä barokin ja muinaisen Egyptin mestareihin.

                      Taideteollisuusopiston taiteellisena johtajana on Arttu Brummerin paikka vaikeasti täytettävissä. Vain pienenä yksityiskohtana kannatta mainita hänen säihkyvät arvostelutilaisuutensa oppilaitoksen sisäisistä kilpailuista tai myös hänen luentonsa, jotka ovat olleet parin vuosikymmenen ajan opiskeluaikaan liittyvien muistikuvien kirkkaimmin loistavia kohtia. Syvä suru, joka nyt vallitsee hänen entisten ja nykyisten oppilaittensa keskuudssa kuvaa sanattomalla voimalla hänen nauttimaansa rakkautta myös nuoremman polven keskuudessa.

 

 

J.S. Sirén. Ornamon vuosikirja 1950-54.

                      Taitelijan sielu, irrationelli ja monasti niin vaikeasti lähestyttävä, monasti niin itsekeskeinen ja helposti haavoittuva, monen mielestä kuin häilähtelevä virvatuli, silloin kun se ilmaisumuotoaan hakee ja ratkaisunsa kanssa kamppailee. Meidän tulee tällaista taistelua ymmärtää ja kunnioittaa. 

                      Taiteiljan sielu, väkevä roihu ja korkeana hulmuava lieska, loistava, lämmittävä ja tietä näyttävä silloin, kun se aidoimman ilmaisumuotonsa on spontaanisti löytänyt ja parhaimpia hetkiään elää. Meidän ihailumme ja kiitollisuutemme nousee tällaisesta valokehästä.

                      Taitelijan sielu syvään, pyöryttävään horrokseen vajonneena nukkuu nyt pitkää untaan, kunnes se kerran, uuden päivän sarastuksessa, uuden huomenen tullen, uuteen lopulliseen, täyteläiseen kukintaansa puhkeaa.

                      Suomen Taideteollisuusyhdistys, Taideteollinen Oppilaitos ja taideteollisuutemme nykyinen taiteilijapolvi seisovat kunniavahtina Arttu Brummerin muistoa vaaliten, syvää kaipausta tuntien, mutta samalla syvästi kiitollisina siitä rikkaasta ja siunauksellisesta elämäntyöstä, minkä hän on ihanteittemme palveluksesssa pettämättömällä uskollisuudella ja syvällä antaumuksella suorittanut.

 

[Teksti julkaistu samassa yhteydessä käännettynä ruotsiksi,englanniksi ja ranskaksi]